Velkakello

Tämän päiväisessä Talouselämän jutussa keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E J. Penttilä penää ehdokkailta ratkaisuja velkaongelmaan.

“Velkakellolla haluamme muistuttaa äänestäjiä ja ehdokkaita valtion erittäin nopeasta velkaantumisesta. Ylisuurille vaalilupauksille ei ole varaa. Kehotamme kansalaisia ja mediaa vaatimaan ehdokkailta vastauksia siihen, miten velkakello saadaan käännettyä”

Tarkastellan ensin kansantajuisesti millainen summa nykyinen valtionvelkamme onkaan. Siihen antaa valaistusta tämä Kari Rosenlöfin blogi.

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18205…

Rosenlöfin mukaan emme pysty koskaan maksamaan velkaa takaisin.

Ennen kuin puhutaan lääkkeistä, pitää analysoida tauti. Kaikki johtuu finanssimarkkinoiden vapauttamisesta ja siitä, että rahanluonti annettiin yksityisille pankeille. Se on johtanut tilanteeseen, jossa 1% omistaa 48% maailman kaikesta varallisuudesta.

Sinä samaisena aikana myös Suomen veroaste on noussut noin 10%. Kaikki sekin raha on mennyt erinäisiin eurokokeiluihin sekä yksityisille, ulkomaalaisille sijoittajille ja pankkiireille. Jos edelleen haluamme jatkaa tätä tuloerojen maksimointia ja hyvinvointivaltion täydellistä alasajoa, niin mikäpä siinä. Se tosin johtaa hyvin nopeasti täyteen kaaokseen, joten ei sekään ole ratkaisu, eikä mielestäni kuulu sivistysvaltion agendalle edes vaihtoehtona.

Pelkkä valtionvelka sinällään on vielä verraten pieni, sillä koko kansantalouden velka (ilman rahoitusalaa) on tällä hetkellä noin 450 miljardia, jonka keskimääräinen korkoprosentti lienee parin prosentin luokkaa. Se tarkoittaa, että vuodessa maksamme 9 miljardia pelkkinä korkoina. Mikäli keskimääräinen korkoprosentti nousisi neljään, niin vuotuinen korkomeno olisi 18 miljardia, ja sitä kansantalous ei kestäisi. Eikä se kestä edes tätä nykyistä menoa.

Nykyisellä systeemillä emme siis koskaan selviydy velkataakasta. Tänäkin vuonna valtio ottaa lisää velkaa 5 miljardia.

Asiaan on toki ratkaisu. Ratkaisu on se, että Suomi eroaa EU:sta ja eurosta, ottaa käyttöön oman keskuspankin, jonka alaa toimii joukko julkisia pankkeja. Siten tuo nykyinen 9 mrd – tai tulevaisuudessa kenties 18 mrd ohjautuisi suoraan kansantalouden hyväksi – sen sijaan, että se nyt lihottaa ulkomaisia pankkiireja ja sijoittajia.

Samalla tuo olisi suurin teko kestävän kehityksen suuntaan, mitä yksittäinen valtio voi tehdä. Täysin mahdoton, jatkuvan kasvun vaade pitkälti perustuu juuri siihen, että noille yksityisille rahanluojapankeille pitää maksaa velkarahasta korkoa – aina vaan enemmän ja enemmän. Jokainen, joka ymmärtää mitä tarkoittaa eksponentiaalinen kehitys, ymmärtää asian täysin mahdottomaksi.

Me siis teemme nykyisin työtä ja valmistamme kaikenlaisia turhakkeita 9 miljardin edestä, jotta saamme maksettua korot. Onko se kestävää kehitystä?

 

Mainokset